Laulunavigaattori: Óyela

Usein tuntuu, että joudun selittelemään sanoitustemme kielivalintaa. Miksi kirjoittaa (Pohjois-) Suomessa biisejä espanjaksi, eihän niitä kukaan ymmärrä?

Veo que me miras de distancia
no entiendes nada de mis palabras
estoy hablando en una lengua
que no quieres oír porque no es tuya

 Näen kuinka katsot kauempaa
et ymmärrä mitään näistä sanoista
puhun kielellä
jota et tahdo kuulla, koska se ei ole sinun kieles
i

Palaan tähän peruskysymykseen aina uudestaan ja uudestaan niin yleisön kuin itsenikin taholta. Óyela-kappaleen sanat kumpusivat tuosta sanoittajalle ja laulajalle hyvin henkilökohtaisestakin ajatuksesta, mutta jossain matkan varrella niistä tuli myös osa suurempaa sanomaa joka on jonkunlainen viesti suvaitsevaisuudesta. Musiikki on universaali kieli – miksi siis se ei voisi toimia siltana ihmisten välillä? Kun vain osaisimme kuunnella.

Hablar es mucho más que palabras
una forma de música
tienes que escucharla
Oye, oye, óyela

Puhuminen on muutakin kuin sanoja
se on musiikkia
sinun täytyy kuunnella
Kuule, kuule, kuule se

Bajo Ceron musiikki on espanjankielistä. Se ei olisi Bajo Ceron musiikkia muuten. Samoin minä en olisi minä jos tarttuisin helppoon vaihtoehtoon ja alkaisin kirjoittaa sanoitukset suomeksi tai englanniksi. Ja uskon, että vaikka kaikki eivät tekstejä aina ymmärtäisikään, ne välittävät tunteen joka jo itsessään on sanoma.

No me voy a cambiar
lo que digo es la
verdad
la sonrisa en mi cara
suena como la musica

 En aio muuttua
se mitä sanon on totta
hymy kasvoillani
soi kuin musiikki

Minulle Óyela on kesäbiisi. Biisin luonnosteluvaiheista saakka olen aina ajatellut sen olevan se kappale jota lauletaan kädet ilmassa kesäfestareilla auringon laskiessa järvelle ja suomalaisen festivaalikansan ollessa täynnä rakkautta ja suvaitsevaisuutta (sekä ehkä hitusen verran täynnä kaljaakin).

Kesää odotellessa,
Anna